Maailma pyörii tekemisen ympärillä. Yhteiskunta saa meidät uskomaan, että koko ajan oltava tuottava. Jos et tee, niin ainakin mielen tulee rullata ja miettiä jatkuvasti.
Mutta miten uudelle voi olla tilaa, jos et pysähdy? Pysähtyminen voi tuntua jopa pelottavalta ja tylsyys epämiellyttävältä.
Ja puhun nyt kokemuksesta. Minulle on vaikea, edelleen, kestää tylsyyttä ja pysähtyneisyyttä. Välillä tuntuu edelleen, että asioita pitäisi saada aikaiseksi koko ajan. Mutta entä, jos uskallan luottaa siihen, että asiat etenevät myös hiljaisuudessa? Entä jos uusi versoaa hiljaisuudessa?
Istuin yhtenä päivänä rakan päällä ja katselin upeaa maisemaa. Olin hiljaa ja vain tutkin ympäristöä. Ei ajatusta seuraavasta hetkestä, tai edellisestä, vaan hengitys.
Tunsin kovan tuulen liikuttavan jotain. Seuraava ajatus, jonka rekisteröin oli ajatus siitä, että vaikka istun tässä hiljaa, tekemättä mitään, asiat liikkuvat taustalla. Jokin syvä luottamus täytti minut 💨
Kaikki on liikkeessä koko ajan. Energia liikkuu koko ajan kuin tuo tuuli, joka liikutti puita ja pöllytti lunta. Vaikka luonto nukkuu, se ei tarkoita ettei mitään tapahtuisi.
Uskalla ottaa aikaa ja antautua hiljaisuudelle ❤🌱